Nyt on sitten koittanut se meidän yllätyspäivä.
Kauheesti noi ihmiset tossa valmistelee lähtöö johonkin, ne on laittanu sen rollaattorinkin jo autoon, eikä mun tarttenu sit kuntoilla sillä yhtään.
Mami sano, et sit ku ne tulee takasin niin niillä on se yllätys mukana, voi vihvilä, että mua oikeesti pelottaa se ylläri.
Mutta kerron sitten lisää, kun se yllätysjutska on saatu.
Nyt porukat on tullu kotiin ja mä oon siis ihan shokissa...
Siis tää on kauheeta mä en voi uskoo tätä todeksi  nimittäin toi mami on nyt menny ottaan sen kääpiökoiran mistä se on jo vuosia puhunu.
Mitenkähän mun nyt käy, unohtaakohan mami mut kokonaan, kun se koko ajan lässyttää sille kääpiölle. Siis se on ihan sairaan pieni, ehkä alle puolet mun koostani.
Tossa siitä pari kuvaa..221035.jpg

221037.jpg

221036.jpg