Meidän rakas Poju kissamme (16v 5kk 10pv) on lähtenyt Sateenkaarisillalle 22.10.2017.

Harmaa pää vaipui käsivarsilleni,silmät raukeat
taisivat tähytä jo muille rannoille.
Vielä viiksi värähti, vahva sydän.
"Vielä vähän lisää lääkettä." sanoi lääkäri.
Hän herttainen oli, rauhallinen. Odotimme ja itkimme..
Liekki sammui vanhuksen.
Peittelin, maan syliin laskin rakkaimpani.
Kyynelin ja suudelmin matkaan lähetin.
Tuli aurinko kurkistamaan harmauden keskeltä.
Tiesin, hän perillä oli.
Kello raksuttaa aikaa tyhjää,
tyhjää aikaa, minun ikävääni.
Ystäväni on poissa, puolet minusta!

Tää kirjottaminen on ihan vaan poikkeustapaus sano mami ja jää ainooksi eikä saada edes kommentteihin vastata jos nyt joku meiän kamuista enää muistaakaan meitä

Sillon, kun viimeks kirjotettiin...Tai siis eihän Tiikeri mitään kirjota, kun ei se oo vieläkään oppinu ees aakkosia, niin oli jus ollu Tiikerin 5-vuotis synttärit ja nyt se on jo täyttäny jo yhen vuoden lisää.
Ja entäs mää sitte olin sillon vielä 8 vuotias ja nyt oon jo 9 v. Ens keväänä vuosien taakka lisääntyy, kun täytän huikeet 10v.

Oikeesti mulla ei oo enää sellasta kirjottamisen fiilistä niinku ennen ja kai se mami sit oikeessa oli, kun pisti pisteen meiän kirjottamisille.
Meillä on menny tää aika, kun ollaan oltu täältä pois niin aika lailla samaan tyyliin, ku aikasemminkin eli mä oon toiminu pomona ja Tiikeri on ollu uskollinen alamainen
Samat harrastuksetkin meillä on edelleen niinku syöminen, nukkuminen, syöminen ja reviirin tarkastus, mutta se nyt on jääny taas vähemmälle, kun on tulossa taas se tyhmä talvi ja mä en ainakaan tykkää yhtään olla sillon ulkona

Niin onhan meillä vielä se rakkiki, mutta enpä mä paljoo oo sen höpinöitä jaksanu kuunnella ja enempi se onkin sitten Tiikerin kanssa hengaillu niinku nukkuen kylki kyljessä ja sillain.

Ei mua silti mikään vanhuus paina jos joku sattu sellasta epäileen ja ihan yhtä kepeesti nousee jalka niinku ennenki.
Mami otti meistä eilen pari kuvaa, kun mua alko jotenkin ottaan Tiikerin typerä naama pattiin niin päätin antaa sille pienen opetuksen ja survasin pari hyvin suunnattua tälliä sen kuonoon
Mutta sehän ei oliskaan Tiikeri jos se olis jotain ymmärtäny, kun se suuttu siitä heti ja uskalsi käydä mun päälle, vaikka mä oon pomo
Kyllä mä sit lopulta laitoin sen ojennukseen ja niin oli Tiikeri sen koulutuksen jälkeen taas niin nöyrää poikaa.

Huomatkaa mun upee atleettivartaloni

Tää on ehkä viimenen postaus tai ainakin piiitkään aikaan ja mami oli Tiikerin synttärin kunniaks niin ystävällinen, että se piti pienen tauon sieltä tyhmältä nettifarmiltaan ja anto mun kirjottaa pari riviä  
Varmaan mamia alko vähän hävettään, kun moni kamu oli jo onnitellu Tiikeriä tonne vanhaan postaukseen niin sain sit kirjottaa tän..
Mami kerto tossa just ettei me sit enää vastata kommentteihin eikä päästä vieraileen kamujen sivuillakaan, mutta luetaan kyllä kaikki kommentit, ku ne tulee meiän sähköpostiin 

 Toi Tiikerin naama on tossa kuvassa ehkä hiukan liian vaalee, mutta tollanen siitä tuli, ku otettiin se ilman salamaa.

Pari hiukan sinnepäin olevaa kuvaa löydettiin ja ne me sit laitetaan esille..
Ekana mä, kun oon kerta The Boss 

Sit Tiikerin ruttunaama..

  Sit meillä on ollu pikkusen ongelmia, kun meiän kanavalista, jossa on kaikki meiän kamut ja me nähdään aina siitä, kun joku on kirjottanu blogiinsa niin nyt se on hävinny  
Se häviäminen johtuu siitä, ku meiän selaimesta on jostain syystä kadonnu sellanen Opera Mail ja siks ei olla tiedetty, että mitä ja milloin kukakin kirjottelee  
Me ollaan yritetty asentaa sitä takasin, muttei olla onnistuttu ja sit me hoksattiin, että melkein kaikissa Vuodatuksen blogeissa on sellanen Bloglovin-jutska ja sit me laitettiin meiän kamut kaikki siihen listalle, mutta ne, joitten blogi on muualla, ku Vuodatuksessa niin niitten blogit on sit viä pimennossa..
Sit viä semmonen juttu, että me ehkä otetaan pois toi C-Boxi, kun meiän mielestä se on ihan tarpeeton, kun kommentoinnit ja muutkin höpinät voi laittaa meiän postauksiin

Tiikerillä ei oo kyllä ollu pahemmin aikaa lojua laatikoissa näin kesäaikaan, kun meillä on niin kiire aina tässä reviirintarkastushommassa, että siinä saattaa kulua aikaa jopa kellon ympäri ennenku kaikki on tsekattu 
Siks Tiikeri osallistiuu vanhoilla laatikkokuvillaan, ku se välttämättä halus ottaa osaa tähän 

Tiikeri on jotenki vähän tyhmä mun mielestä, ku sille kelpaa sellasetkin laatikot joista ei oo enää oikeestaan mitään jäljellä, mutta eikse niin sanota ettei kauhalla voi vaatia jos on lusikalla annettu  


Tossa Tiikeri on sit löytäny aikas lailla ehjän laatikon ja se alko pitään siinä majaansa..


Toi laatikko oli ehkä paras löytö Tiikerin mielestä ja tota se käytti aika  pitkään...eli siihen asti, ku mami  kyllästy katteleen sitä nurkissa 


Tää on sit taas näitä, että Tiikerin on pakko tunkee toi ruhonsa tollasenkin laatikon alle mikä on selvästi liian pieni..

Ei sen puoleen etteikö maminkin naama tarttis hiukan jotain väriä pintaansa, mutta mami sanoo, ettei sen oo täällä kotona niin nuukaa

Ai niin siitä Tiikeristähän mun piti kirjorttaa ja melkein jo unohdin koko asian...
Tiikeri on taas yrittäny kunnostautua saalistamisessa, mutta mami on pari kertaa ehtiny lopettaa sen homman heti alkuunsa ja siitäkös Tiikeri tykkäs niin kyttyrää, että uhkas pakata laukkunsa ja lähtee nosteleen  


Se  Tiikerin eka myttyyn menny saalistushomma tapahtu sillon, ku mami oli maalaamassa ja Tiikeri tuli siihen mamin lähelle Rotanpoikanen suussa ja hetihän mami tiputti pensselinsä ja lähti jelppiin sitä rottaa, eikä Tiikeri ees tajunnu lähtee karkuun sen rotan kanssa vaan jäi töröttään tyhmänä paikalleen ja niin mami sai sit sen saaliin elävänä ämpäriin ja lähti viemään sitä johonkin kauemmaks turvaan 
Hiukan me ihmeteltiin mamin touhuja, mutta ollaan saatu jo tottua noihin sen eläintensuojelujuttuihin...

EI Tiikeri siitä saaliin menetyksestä kauaa ollu suivaantunu ja hetken päästä sitä jo kaduttikin koko laukun pakkaamisoperaatio.


Hetken päästä Tiikeri oli jo oma tyhmä ittensä ja yritti mielistellä kaikin keinoin mitä osas..

Sit toinen juttu tapahtu yks ilta aika myöhään ja mami oli sillonkin asialla estämässä Tiikerin paistin saamista..
Mami oli lukemassa niitä typeriä länkkäreitään ennen nukkumaanmenoonsa ja ikkuna oli auki ja just sen ikkunan alta alko kuuluun hirveetä linnu  räkätystä ja mamihan hyppää, ku jousi sängystä ylös ja juoksee yöpaitasillaan ulos...
Ja sit mami löytää Tiikerin yhen puun juurelta ja sen puun alla on joku lentokyvytön linnunpoikanen, joka huutaa kauhuissaan kurkku suorana..
Niinpä mami sit nappaa Tiikerin kainaloonsa ja vie sen sisälle ja Tiikeri joutuu oleen koko yön sisällä, vaikka se käy vähän väliä kitisemässä ulko-ovella niin mami ei avaa sille ovee ennen aamua

Sit mun täytyy kertoo vielä yks juttu, joka on aika nolo Tiikerin kannalta
Tiikeri oli nimittäin sillon, ku oli ne helteet niin tottunu kulkeen sisälle ja ulos keittiön ikkunasta ja sit, ku ne helteet loppu niin se ikkuna ei ollukkaan enää auki , mutta Tiikeri oli niin tyhmä tai sit sillä on huono näkö, ku se ei tajunnu ettei se ikkuna oo auki ja silti se hyppäs siihen ikkunaan ja rysähti sit sitä ikkunaa vasten, että mamikin pelästy, että kohta Tiikeri tulee raamit kaulassa keittiön pöydälle, mutta ei se ikkuna sit kuitenkaan menny rikki  


Ollaan me silti oltu ulkona ihan sairaasti, vaikka ei enää ookkaan niin lämmin, ku aikasemmin, mutta ei se meitä oo paljoo haitannu.

Eilen, kun poikettiin murkinalle ja levättiinkin vähän niin mami sai loistavan idean omasta mielestään ja alko räpsiin meistä kuvia..Tai siis pääasiassa musta, kun mä en tykkää kuvaamisesta niin musta on sit vähemmän kuvia, ku Tiikeristä ja nyt piti  kartuttaa mun kuvavarastoo

Ekana mami häiritti mua siinä lepotauon aikana...(noi tummennetut sanat on sit linkkejä mun kuviin )

Ylöshän sitä oli noustava ja ajattelin sit alkaa puskeen mamia, mutta se väisteli aina, kun tulin liian lähelle kameraa 
 

Yritin näyttää niin söpöltä, ku osasin, mutta mami vaan jatko sitä räpsimistä..


Sit, kun en saanu siinä hetkenkään rauhaa niin lähin ulos ja uskokaa tai älkää niin mami lähti mun perään ja kuvas mua, kun kävin pissalla sen kukkapuskan juurella  ja senkin, kun peittelin  

 Aloin jo hermostuun siihen mamin perässä hiihtämiseen ja menin piiloon yhen kuusen alle, mutta mami oikein kumartu ja lykkäs sen kameran sinnekki ja sillon mä sanoin sille pari valittua sanaa ja lähdin nosteleen..


Menin sit meiän varaston alle sellasesta salaluukusta josta vaan kissa mahtuu ja ajattelin ettei mami ainakaan sinne tuu, mutta sai se yhen kuvan musta otettua, kun se makas siinä maassa ja laitto sen kameran siitä salaluukusta sisään..ihan kahjo 


Tiikeriki olis halunnu, että laitan siitä jotain juttua ja pari kuvaaki, mutta luulen, että jätän sen toiseen kertaan, kun tässä nyt on jo ihan riittävästi kuvia ja juttua musta ja sehän on pääasia, ku oon kerta tän talon kingi