Kääppäri sai tänä aamuna sen kantoboxin, mutta se pelkää sitä, eikä mee lähellekään koko boxia..
Tiikeri meni heti sinne boxiin, kun se tuotiin, se on aika rohkee jätkä, mut mäkin tyydyin katteleen sitä vaan ulkopuolelta..
Mamia lapsetti hiukan yks päivä ja se tunkes tommosen jonku nuken paidan tolle kääppärille, mutta kuten ilmeestä näkee se ei tykänny siitä yhtään ja sit se otettiin pois.
Täytyykin nyt heti kertoo tärkein juttu nimittäi se, että me on päästy mamin kanssa sopuun siinä sänkyasiassa.
Eli mä kerron nyt sit eilisillasta, kun mä menin kattoon, et mikä on tilanne nyt sen kääppärin suhteen..
Siis, kun mä loikkasin sinne sänkyyn omasta mielestäni erittäin ketterästi niin siinä vaiheessa mami jo alko nauraan mulle ja sit se koko ajan vaan nauro ja nauro, kun esitin sitä marssimista eikä se hiiltyny, vaikka se yrittikin lukee.
Varmaan mami sai ponnistella, että se pysty oleen hiiltymättä, mutta se onnistu siinä ja sit se alko sen lässyttämisen meitsille ja se oli muutenki oikein ystävällistä mulle ja mähän otin kaiken irti siitä tilanteesta :)
Meitsi kehräs, leipo, marssi ja puski mamia ja sit mä menin siihen kellimisasentoon, jonka Reetin mami ainaskin tietää ja siitä mami sit innostu niin sairaasti, ettei sen halimisesta meinannu tulla loppua ja sit viä rutisti mua oikein kunnolla ja sano, et mä oon niin ihanan pyöree ja pehmonen :)
Kääppärikin kävi siinä sänkyä vasten seisomassa kahdella jalalla, mutta kun vähä katoin sitä niin se meni sinne sukkakoriinsa, eikä me otettu sitä ollenkaan sänkyyn ja sit mä jäin siihen tyynylle koisiin ja mulla oli oikein hyvä mieli <3
Meillä sato aamulla aika reippaasti lunta ja arvatkaas olinks mä äimän käkenä aamulla, kun meinasin mennä ulos ja siä oli niin kaameen näköstä ja on viäkin :)
Ja vau! Teill on noin paljo lunta! Äiti oli siitäki kade. Se käski ihan isinki kattoo, ett kato nyt, Tampereella on ton näköstä! Isi jopa tuli ja sano, ett onneks olkoon vaan heille, oispa meilläki. Sähän tiädät, ett toi mun äiti sekoo joka vuos, kun ensilumi tulee (huoh). Koittais ite mennä paljain jaloin kävelee lumeen, ei se niin herkkuu oo :)
Mami on huokaillu koko päivän tota lunta, kun sillä oli semmonen pumppu viäkin tua suihkukaivossa ja se pelkäs, että se jäätyy, mut mä kävin tarkistamassa asian ja vesi ei ollu ees jäässä siä kaivossa ja se suihkujuttukin toimi ihan hyvin.. Sit siltä jäi kaikki kukkaruukutkin ulos, mutta toivottavasti toi ällö lumi menee viä pois..
Täytyy viä tolle Reetin mamille lisätä vettä kiukaalle ja kertoo, et mami sano mun masussa olevan erikoispehmosta karvaa, johon mami tunkee naamansa ja lässyttää kuinka ihana meitsi taas on.
Ja tietty me naurettiin Tiikerin kans tolle kääppärin paidalle, mutta me mentiin nauraan piiloon, ettei mami nää meitä ja sit me naurettiin ihan kippurassa :D
Anteeks toi, mua vähä hävettää äitin puolesta. Mutt se pakotti mut kertoo.
Teijän kääppä on tosiaan aikasta pieni. Mä en kamalasti koirista perusta, mutta jonkun pienen voisin sulattaa jos se alkais hyppii naamalle..
Mutta näkyillään pojat!
Käytiin katsastamassa Misse Perditan paita ja se sulautu kyllä tosi hyvin maastoon :)